Kakkakaivo

Jotta elämämme ei olisi liian auvoisaa jatkuvan remontin ja epäjärjestyksen keskellä,

olemme joutuneet viime ajat elämään kantovedellä.

Meillä oli ihan hyvänoloinen porakaivo.

Sieltä tuli ihan hyvän väristä ja hajuista vettä.

Juoda emme sitä uskaltaneet ennen kuin saamme 

tulokset veden laadusta.

Ja tähän väliin kerronkin, että älkää tilatko

vesinanalyysia yritykseltä

www.vesianalyysit.fi

Tilasimme näyteputkilot sieltä ennen muuttoamme, 

mutta niiden tuleminen meille kesti kolmatta viikkoa.

vastausten tuleminen kesti neljättä viikkoa.

Meidän vesitilanne oli akuutti, 

joten yritin soittaa heidän asiakaspalveluunsa.

Numero ei ollut käytössä.

Selvitin puhelinnumeron kaupparekisteristä,

mutta sekään ei ollut toimiva numero.

Kirjoitin heille asiakaspalveluun meilejä selvittääkseni 

milloin vastaukset tulevat, mutta yhteenkään meiliini ei vastattu.

Ei niihin ystävällisiin eikä niihin, missä uhkailin 

rikosilmoituksen tekemisellä.

Päätimme lopulta viedä uudet näytteet Tampereen kaupungin 

vastaavaan laboratorioon (niitä on joka kaupungissa,

emme tienneet), mistä saimme vastaukset viikossa. 

Tämän jälkeen meille lähetettiin myös vesianalyysit.fi:stä tulokset.

Kyselin syytä viivästymiselle, mutta taaskaan ei asiakaspalvelusta vastattu.

Maksoimme siis turhaan reilun kahdensadan kustannukset.

Että silleen.

Takaisin tarinaan.

Yksi kaunis aamu menin väsyneenä,
hikisenä ja likaisena suihkuun.
En minä oikeasti muista millainen ilma 

silloin oli. Enkä kai ihan kamalan likainenkaan ollut. 
Vanhassa talossa ei ole tarvinnut öisin hikoillakaan. 
Mutta menin siis väsyneenä, hikisenä ja likaisena suihkuun. 
Kenties viimeisin voimin raahautuen,
likaisena kuin mudassa piehtaroinut koira.

Ihmettelin vienoa lannan tuoksua suihkussa istuessani.
Minä en koskaan jaksa seistä suihkussa. 
Mutta en jaksanut välittää.
Kuuma pitkä suihku on yksi elämän nautinnoista. 

Suihkusta tultuani perässäni leijaili
epämiellyttävä lannan haju. 

Tuoksuin aivan navetan emännälle.
Lapseni vielä varmisti tuloksen.
Äiti, sinä haiset kakalle.

Samana päivänä saimme vesinäytteiden 

tulokset ja sitä itseäänhän

siellä oli. Ja paljon.
Ulosteen bakteereja oli niin paljon,
etteivät laboratorion mittarit riittäneet tarkkaa tulosta mittaamaan.
Meidän kaivo teki Nokialaiset. 

Pirkanmaalaiset ymmärtää. 

Nyt on porakaivo sitten betonoitu erikoissementtisekoituksella
 umpeen (kiitos urhoollinen Roy) ,

ei siitä olisi enää kunnollista saanut puhdistamallakaan. 

Lähiaikoina porataan uusi porakaivo,

toivottavasti toiseen vesisuoneen.

Luonnollisesti sakokaivomme kaipaa myös päivitystä.

Uuden kaivon valmistumiseen asti haemme kahdesti viikossa peräkärryllä

tuhannen litran kanisteriimme vettä.
Valitettavasti voimme täyttää sen vain puolilleen
peräkärryn painorajoituksen vuoksi. 

Kiitos taas nerokkaan ystävämme, ohjaamme tämän veden 

vesijohtojärjestelmäämme ja voimme 

käydä suihkussa, vetää vessan ja käyttää pesukonetta. Juhuu!

Ilman niitäkin oltiin jo pari viikkoa.

Juomavettä emme vielä sitä kautta uskalla käyttää. 

Klooripuhdistuksesta huolimatta vedessä on jonkinlainen kummallinen haju,

mikä on putkistoomme jäänyt.

Jotta elämä ei kävisi liian helpoksi: