Rautaromua

Olen tainnut jo aikaisemminkin jakaa tätä meidän pihan romun määrää.

Odottelimme loppukesään, jotta piha olisi mahdollisimmen kovettunut,

jotta tavara päästäisiin raskaalla kalustolla hakemaan.

Ihan kaikkea ei saatu vietyö,

koska autolla ei päässyt tarpeeksi lähelle, mutta suurin osa sentään. 

Ensi kesänä sitten loput.

Rauta-Soini haki kaiken pois ihan ilmatteeksi. 

Mukavasti saatiin pihatilaa lisää.

Raudoitusta

Sisätilojen kunnostamisessa olemme saaneet kodinhoitohuoneen ja 

pesuhuoneen lattiat siihen vaiheeseen,

että näihin asennetaan seuraavaksi lattialämmityskaapelit ja sitten voikin tilata betoniauton. 

Molempiin tiloihin tulee ilm. 10 cm betonivalu kaadoilla.

Ongelmana on se, että keittiön lautalattia pitää vielä asentaa ensin.

Sitä ei saisi kosteuden takia laittaa kesällä (jotta rakoja ei muodostu),

ja ainakin pitäisi asentaa ennen kuin kaadamme tänne viereiseen huoneeseen

märkää betonia, mistä sitä kosteutta haihtuu...

Tässä kylpyhuone + vessa. 

Tila tuntuu nyt kamalan pieneltä, mutta mittausten mukaan

sinne mahtuu suihku ja kylpyamme omaan lasiovelliseen tilaansa,

sekä vessanpönttö ja lavuaari.

Myönnetään, että tässä kohdin epäilen mittaustuloksiani..

Kodinhoitohuone samassa vaiheessa.

Betonin alla on tuollainen sitkeä paperi.

 Seinillä on vaneri ja sen sisäpuolella vielä bitumisoirot.

Nämä molemmat poistetaan, kunhan lattia on kuivunut.

Hirsiseinä ei saa olla kosketuksessa betoniin.

Lattiakaivot nostetaan jatkoputkella luonnollisesti korkeammalle. 

Ne tehtiin tarkoituksella näin, mutta en tiedä miksi.

Vanhoja valokuvia

Armolassamme lapsuutensa viettänyt rouva on

kertonut meille paljon talomme historiasta.

Hän ystävällisesti toi meille kaksi vanhaa valokuvaa pihapiiristämme.

Mitä aarteita!

Otin kuvat lasin läpi ulkona kirkkaalla säällä,

mutta saa näistä jonkinlaisen käsityksen onneksi näin 

kamerankin välityksellä.

Tässä ensimmäisessä on Armolamme pihapiirin muodostavat kolme taloa 

ja tien toisella puolen sijaitseva pappila. Vasemmalla oleva rakennus on sortunut

vuosikymmeniä sitten, mutta perustuskivet ovat paikallaan.

Pihan korkea mutkainen koivu jouduttiin aikoinaan kaatamaan

lahoamisen vuoksi, mutta tilalle on nyt toinen melkein yhtä iso koivu -

ja monta muutakin isoa puuta. 

Tämä kuva on ilmeisesti joskus 40-luvulta. 

Talon edesmennyt isäntä on kuvassa keskellä.

Pihapiiri on ollut varsin valoisa ja aurinkoinen aikaisemmin.

Sama kuvakulma tänä kesänä. Piha on rehevöitynyt valtavasti,

vaikka toki sinne aurinko vieläkin paistaa.

Nämä vasemmalla olevat puut kuitenkin kaadamme, jotta

saamme näkymän pellolle avattua. 

Sitten joskus, kun tältä kaikelta muualta tekemiseltä ehdimme.

Kesäpäivän maisemia

Pääsin kaunis kesäpäivä polkemaan talollemme. 

Nykyisestä kodistamme ei ole sinne matkaa kuin kymmenisen kilometria.

Pääosa matkasta on jo ihan maaseutua ja oli mykistyttävää monellakin tapaa.

Silmien edessä oli tuhansia -tai kymmeniä tuhansia,

lupiineja, koiranputkia, sireenipuskia ja lukuisia muita kukkia, 

joita en nimeltä tunne.

Näiden tuoksu oli paikoin huumaava. 

Korvissa minulla soi Leonard Cohenin tumma ääni

ja alla oli musta Helkamani.

Tuo tunnin matka oli kesän mieleenpainuvimpia.

Kunpa pääsisiin sen vielä toistamaan!

On mahtavaa pyöräillä maaseudulla, suosittelen.

Kuvista ei välity kuin murto-osa tunnelmaa, 

mutta jos nyt edes se.

Tämä kuva on meille johtavan tien alusta. Talomme sijaitsee 800 metrin päässä.

Aarteita seinälle

Sain ystävältäni aarteita.

Hän oli säästänyt niitä itselleen, 

mutta ajatteli niiden sopivan paremmin vanhaan taloomme

ja halusi niistä luopua.

Nämä vanhan koulun taulut ovat joskus ennen sotia tehty, 

mutta sen tarkempaa tietoa minulla ei niistä ole.

Ajattelin laittaa nuo Raamattu -aiheiset makuuhuoneeseemme ja 

tuo isoin kuva Berliinistä sopisi ruokailuhuoneemme 

puolipaneelin yläpuolelle.

Tässä ensimmäisessa taulussa on kuvattu Daavid ja Joonatan.

Tässä kuvassa Jeesus herättää Jairuksen tyttären kuolleista.

Tämä kuva on Berliinistä. En ole siellä koskaan käynyt, mutta

tämän kuvan innoittamana olisi kiva mennä,

jottai saisin henkilökohtaisen kosketuksen kuvan kaupunkiin.

Kiitos näistä aarteista, Sirpa!

Ikkunan karmin fiksausta

Olen koko talven pienessä päässäni pyöritellyt 

miten saan ikkunoistamme avattavia. 

Joka huoneessa olisi hyvä olla yksi tuuletusikkuna,

sama ikkuna toimisi myös pakotienä tulipalon sattuessa.

Ennen vanhaan toinen ulkopokista oli avattava, mutta sisäpokat eivät olleet,

vaan ne olivat esim. naulattu parilla naulalla paikoilleen.

Kesäisin ne vain nostettiin vintille syrjään, mutta minusta ei tällaiseen 

ikkunoiden siirtelyyn kaksi kertaa vuodessa ole. 

Ja tällä tavoin paloturvallisuus on taattu vain kesäisin,

kun sisäpoka ei ole paikoillaan.

Ajatuksissani oli siis se, että sisäpoka pitäisi saada vielä sisempään, 

jotta siihen saisi saranat laitettua ja ikkuna mahtuisi aukeamaan.

Rupesin tätä sitten fiksaamaan ja olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.

Tällaista levennystä siis tarvitsin, jotta sisäpoka asettuisi enemmän sisäänpäin.

Halkaisin tätä varten roskiin menevän lattialistan, minkä paksuus oli muuten juuri sopiva.

Poistin listoista maalit ja naulasin ne paikoilleen. 

Sitten vain valkoista maalia päälle ja ihan kohtuullinen tulos.

Kaiken tämän tehtyäni kotona valokuvia katsellessani

huomasin, että talomme kylpyhuoneen ikkunan sisäpokahan on 

saranoilla kiinni ja aukeava, vaikka siihen ei tätä ylläolevaa

muutosta ole tehty. En ollut huomannut tuota yksityiskohtaa

aikaisemmin, koska nyt kesällä kun ikkuna on auki ollut, niin 

en ole kysyisessä tilassa hommia tehnyt. 

Olin ajatellut, että sarana ei mahdu aukeamaan,

jos sisäpokaa ei sisemmäksi siirrä...

Oikein pyörittelin saranaa ikkunakarmin vieressä 

ja päättelin ettei saranan käyttö ole mahdollista ilman, että karmia hieman muuttaa.

On aika "blondimainen" olo, vaikka ihan pitkän matikan olen aikanani opiskellut.

Tässä tuo kylppärin ikkuna, missä on ainoa talon saranoilla oleva sisäpoka.

Kaikki tehty työ siis ihan turhaan.

Nyt yritän löytää jonkun syyn, miksi minun ei tarvitsisi aikaansaannostani

purkaa, mutta en ole vielä keksinyt. 

Ainoa hyöty tuosta muutoksesta on, että nyt sisäikkuna mahtuu aukeamaan

 täydet 180 astetta 90 asteen sijaan, kun se ei tökkää karmin reunaan. 

Riittäisikö se syyksi jättää muutos ennalleen?

Ikkunan karmin maalaus nro 1

Pääsin taas yksikseni Armolaan touhuamaan, 

mikä on kyllä aina yhtä ihanaa. 

Olen yrittänyt viime aikoina järjestää ja siivoilla sisällä;

likaa, tomua, uutta ja vanhaa puutavaraa ym roskaa 

on kertynyt valtavasti.

Tänään päätin siivoamisen sijaan hieman edistää ikkunoiden kunnostusta.

Ja taas kerran meni aikaa enempi kuin oletin. 

Ensin himakoneella ajattelin vain vähän pyyhkäistä vanhaa irtonaista maalia 

pois, mutta sitä oli ainakin millin kerros ja päädyin lopulta

SpeedHeaterilla (infrapunalämmitin) irrottelemaan.

Ja aina, kun ajattelin, että nyt riittää niin aina joku kohta olikin 

vielä epäsiisti ja vanha maali lohkeilevaa. 

Lopulta poistin yläkarmia lukuunottamatta kaikki maalikerrokset

pois puhtaalle puulle. Ainakin tulee nyt siisti ja kestää pelkällä 

uudelleenmaalauksella muutaman vuosikymmenen.

Toivottavasti jälkikasvu joskus kiittää :)

Olisi kiva, jos talo ja ikkunat kestäisi vielä 100 seuraavaa vuotta.

Tästä lähdettiin. Karmeissa oli vanhoja tiivisteitä ja 

liimapaperia myöskin kiinni.

Vanha maali poistettu.

Lopuksi kerros Allbäckin sinkkivalkoista pellavaöljymaalia.

Vaatii vielä 1-2 kerrosta lisää.

Pellavaöljymaali vaatii kuivuakseen uv-valoa,

ja sitä ainakin piisaa tässä eteläikkunalla.

Tuossa alakarmissa, tai mikä lie onkin nimeltään,

on puu niin kulunut, että siitä on syviä uria.

Jäin miettimään olisivatko ne kauniit sellaisenaan maalattuna,

vai pitäisikö niitä kittailla kaunimman lopputuloksen aikaansaamiseksi?

Enpäs tiedä, vanhasta ei uutta saa eikä pidäkään saada, 

joten kannattaako yrittääkään...

Maalaisin tuolla pellavaöljymaalilla vain karmit,

ikkunapuitteet ajattelin maalata samalla maalilla

kuin ulkoseinän eli Virtasen neljän öljyn maalilla.

Lopuksi sitten vain löhötään pihalla 

ja katsellaan aikaansaannosta,

vaikke se oikein maahan erotukaan.

Ihanaa ja lämmintä kesää!

Kodinhoitohuone etenee

Tulevaan kodinhoitohuoneeseen on alapohja saatu

valmiiksi. Rakenne on sama kuin keittiössä

eli lauta, paperi, ekovilla, paperi ja lauta. 

Laudan päälle tulee vielä betonivalu kaatoineen ja lattialämmityksellä

sekä marokkolaistyyliset betonilaatat.

Keskellä kuvaa on lattiakaivon paikka. Tilasta ei tule kostea tila varsinaisesti käytön kannalta,
mutta koska sinne tulee lavuaari ja bidee, niin halusimme lattiakaivon.
Lavuaarin paikka on kuvassa vasemmalla.

Tähän tulee ensin vessanpönttö, sittten pesutorni ja lämminvesivaraaja.
Varaajan alle tulee oma lattiakaivo.

Vihdoinkin huoneessa pääsee kävelemään. Lattiakaivoja täytyy korottaa, koska lattiapinta nousee vielä 10 cm.

Tässä alla kuva siitä, mitä tyyliä tähän tilaan tulee.

Nämä lamput tulevat keskelle huonetta tulevan pöydän/tason päälle.
Ystävä oli löytänyt ne roskalavalta, ovat lyhtypylväistä.
Maalasin yläosan mustaksi mattapintaisella spraymaalilla.
Painoa valaisimilla on sen verran paljon,  että ne täytyy ripustaa kettingillä kattoon.

Keittiön alapohja ja keittiösuunnitelma

Keittiön alapohja alkaa olemaan kohta valmis.

Vielä ponttilauta lattiaan ja siihen maalia pintaan :) Sitten päästään seinien kimppuun. 

Keittiökaappien taakse tulee koolaus alakuvassa näkyvään seinään, 

niin saadaan sähköjohtoja piiloon 

(mm. vanhat sähkökaapit ovat tuolla seinällä, eikä niitä näillä näkymin vaihdeta).

Halusin meille myös jääkaapin, mistä saa kylmää vettä ja jääpaloja.

Lapset haluaa näitä jatkuvasti kesät talvet ja päästän itseni näin helpommalla,

kun ei tarvitse niitä valuttavia jääpalamuotteja kantaa pakastimeen eikä 

minuuttien ajan juoksuttaa vettä, jotta se on riittävän kylmää. :)

Muualle tulee sitten helmiponttipaneelia joko lattiasta kattoon asti tai puolipaneelina. 

Yläkuvassa oikealla näkyvän vanhan leivinuunin kohdalle (betonilattia) tulee 

keittiökaappeja tai ainakin joku taso lähellä sijaitsevan hellan vuoksi ja 

sen taakse tulee pieni ruokakomero.

Tuo betonilattia/muuri toimii aikamoisena kylmäsiltana rossipohjasta, mikä voi 

ruokakomerossa olla  hyväkin asia, mutta uunin edessä sillä on ikävä seistä. 

Saa nähdä mitä keksitään.

Lattialämmitystä ei tänne laiteta, kun lämmitysmuotona talossa on puu ja ILP:t.

Perheen nuorimmainenkin välillä isänsä apuna.

Taustalla näkyy pesuhuone.

Keittiön alapohja tehtiin seuraavasti

1. Lauta

2. Ilmasulkupaperi

3. ekovilla

4. Ilmansulkupaperi

5. Ponttilauta

Lisäksi laitoimme hiiriverkot seinän ja lattian kulmauksiin

Vasemmalla olevan ikkunan kohdalle olen suunnitellut puusepällä teetettävät 

ruutulasipariovet, joihin haetaan lupa, mutta niitä ei ole nyt heti varaa teetättää.

Näin keittiöstä pääsee helposti takapihalla olevalle katetulle terassille, mihin vaaditaan 

myos rakennuslupa. Jos ensi kesänä pääsisi sitä rakentamaan...



Tässä vielä tulevaa keittiötä.

Takaseinälle tulee vasemmalta oikealle jääkaappi, kapea roskakaappi,

lavuaari, pesukone ja vitriinikaapisto. Lattiasta kattoon helmipaneeli.

Samsumgin jääkaappi-pakastin

Ikean lavuaari ja hana

Nämä hyllyt tulevat lavuaarin yläpuolelle. Kuva vanhasta kodistamme.

Vitriineiksi haluan nämä Nixi -keittiön 60 cm leveät vitriini. Kuten kuvassa, mutta kaikki vierekkäin.

Keittiö kootaan alla olevasta puretusta keittiöstä,

mutta takaseinän tasolle tuleva vitriini tilataan muualta.

Keittiöstä tulee todennäköisesti valkoinen, mutta mietinnässä on vielä harmaakin.

Kaikki ovet joudutaan kuitenkin maalaamaan, koska osa ovista on vihreitä.

Lattiaan tulee vaalea lauta. Jouduimme luopumaan terracottalaatoista niiden hinnan vuoksi,

-myös työtä olisi ollut enemmän, koska lattia olisi tarvinnut lattialämmityksen.

Keittiön ruokakomero eli skafferi tulee kulmaan takaseinää vastapäätä, 

Toteutus kuten alla olevassa kuvassa, mutta suorakaiteen muotoisena.

Tämä ruokakomeron kuva on Facebookista täältä