ammattilainen

Tämä on ollut taas niitä viikkoja, kun on pitänyt revetä moneksi.

Olen yrittänyt olla sairaanhoitaja, autoasiantuntija, ilmastointiasiantuntija, 

keittiöasentaja, mobiililaajakaista-asiantuntija, 

rahoitusasiantuntija ja kuvataideopettaja.

Sen lisäksi ne normaalit siivooja, kokki, ystävä ja äiti.

 Rakastajattaren rooli onkin tällä viikolla jäänyt aika mitäänsanomattomaksi.

Pahoittelut Mies.

Autoasiantuntijaa on täytynyt esittää uutta autoa etsiessä. 

Olen jo kuukauden ajan puhunut Miehelle,

että toinen auto täytyisi hommata, kun työhön paluuni lähestyy.

Nyt viikkoa ennen tartuin sitten itse toimeen, mutta ei.

Mies on sitä mieltä, että hänen täytyy tsekata automyyntitilanne

ennen kuin voimme päättää mikä auto ostetaan!

Sitä Tsekkausta nyt sitten odotellessa. 

Onneksi hän herrasmiehenä tarjoutui liikkumaan siihen asti bussilla.

Tilannehan on oikeasti se, että meillä ON neljä autoa.

Mutta yhdestä meni moottori, toisessa on useita isoja ja pieniä vikoja ja se seissyt

tien varrella edellisen kotimme liepeillä jo kuukausia.

Kolmannessakin on useita vikoja ja lisäksi penkit pääsivät homehtumaan 

viime talvena, satanut sisään jostain syystä. 

Lupaan lämmintä kättä sille, joka nuo entiset kulkuneuvomme vie pois.

 Oletan, että tuo sanonnan lämmin käsi tarkoittaa ystävällistä kädenpuristusta.

Mobiililaajakaista-asiantuntijaa olen päässyt leikkimään selvittäessäni nettiverkkomme taajuutta.

Eipä osattu Enirollakaan siihen heti vastata.

Aion ostaa meille 4g-antennin, koska täällä maalla tuo netti vaan on aika hidas.

Selvisi sitten lopulta se taajuuskin. 

Kaikki lähimmät tornimme ovat 800mHz:n taajuudella toimivia.

Teitä varmaan kiinnostikin tämä viimeinen tieto ihan kauheasti.

Meidän tiskikoneemme päätti irtisanoa itsensä lopullisesti tällä viikolla.

Minäkin sitten irtisanoin sen, eipä ole kovin kummosta jälkeä viime aikoina tehnyt. 

Päädyimme ostamaan uuden koneen Ikeasta (apua, onkohan niistä mihinkään?).
Mukaan tarttui myös liesituuletin.

Tulin Ikean reissussa hyvälle tuulelle, kun näin siellä

tomeran perheenäidin, joka työnsi valtavaa tavarakärryä sekä yhtä toisissa kärryissä
toisen kvellessä vieressä.

Kyllä vaan on suomalainen nainen sisukas!

Päädyimme lastauspaikalla auttamaan toinen toisiamme painavien 

laatikoiden autoihin nostamisessa. 

Hän oli sanonut myyjille, että ei tarvitse apua. Minulta ei kysytty,

mutta olisin varmaan vastannut samalla tavalla. Eh.

Mies oli perjantai-illan muuttamassa poikaansa toiseen kaupunkiin,

jolloin minä innostuin jatkamaan kesken jäänyttä keittiön asennusta (keittiöasentaja).

Uudet hankinnat antavat usein minulle extraenergiaa remppaan ja siivoamiseen.

Saatan esim. uuden huulipunan ostettuani innostua siivoamaan koko meikkikaapin ja vessan. 

Uusi kaunis astia innostaa siivoamaan keittiön kaapit jne. 

Uusi hammasharja ei kuitenkaan toimi näin.

Sen täytyy olla jotain kivaa.

Käykö kellekään muulle näin?

 Nyt oli siis KAKSI uutta kodinkonetta,

joten pakkohan minun oli heti alkaa jotain keittiössä tekemään.

Eikös se niin ollut, että voin nyt kutsua itseäni ilmastointiasiantuntijaksi,

kun kiinnitin asensin liesituulettimen seinään?

Näitä uusia hankintoja varten täytyi tietenkin kaivaa se rahoitusasiantuntijan rooli esiin.

Paremmin minua kyllä kuvaisi tuhlausasiantuntija tai rahoitusasiantuntijattomuus.

Onneksi on viisaita ystäviä, jotka osaavat raha-asioissakin neuvoa.

Kuvataideopettaja pääsin olemaan lasten kanssa liittyen yhteen
uuteen työmuotoon/harrastukseen.
 Se olikin täysin uusi rooli minulle.

En tiedä selvisinkö hyvin. 

Mutta selvisin.

Sairaanhoitajan ammattiin sain kosketusta yhden lapsen niveltulehduksen ja toisen 

flunssan vuoksi. Taisi joku haavakin olla "paikattavana" viikon mittaan. 

Meillä Mies on oikeasti parempi toisen voinnin havainnoinnissa tai haavan hoidossa.

Minä olen sitä mieltä, että haavoja ei tarvitse putsata. 

Haavan bakteerimäärä palaa entiselleen parissa minuutissa.

Turha vaiva ja itku.

Toki irtoroskat on hyvä putsata vedellä.

 Onneksi tuo Mies on näissä parempi. 

Tai oli ainakin tavatessamme. Saanut nyt ehkä vaikutteita minulta.

Kylläpäs aihe taas karkasi.

En minä aina ole ollut tällainen toimelias.

Kaksvitosena jauhotkin vanheni kaappiin.

Tapetoimaan ja maalaamaan opettelin kyllä jo alle kolmekymppisenä,

mutta sirkkelin käyttöön tuli vasta yksinhuoltajana perehdyttyä.

Oli pakko. 

Toki pakkokin on vähän suhteellinen käsite.

Mutta ei ollut ketään muutakaan tekemässä minulle uutta lattiaa tai väliseinää.

Tuolloin opettelin myös peruuttamaan peräkärryllä.

Jos tytöt haluatte tehdä vaikutuksen miehiin,

niin tämä homma kannattaa opetella. 

Vaikka oikeasti joskus rasittavuuteenkiin asti sitä jaksaa
vastakkaisen sukupuolen edustajat hämmästellä.

Tässä vielä kuvia meidän keskeneräisestä keittiöstä,

mikä siis on koottu käytettynä ostetuista Puustellin ja uutena ostetuista Ikean kaapistoista. 

Pähkäilen vielä tuleeko kaikista ovista vaaleanharmaat, keskiharmaat, 

vaaleat minunvihreät vai haalean vihreät. Kiiltoakin on liikaa minun makuuni.

Valkoiset olisivat tietenkin klassiset ja kauniit, mutta niitä on kaikkialla.

Ehdottaakin saa, jos sinulla on joku sävy mielessä, mikä tänne sopisi.

Tiskikone on vaihtumassa integroiduksi...

Nuo seinäkaapit saivat jo häätöpäätöksen. Tilalle tulee jotain paljon parempaa.. Näette pian!

Nämä posliiniset vetimet ovat todella kauniit, mutta ehkä hieman liian romanttiset sittenkin keittiöömme.