Hurraa Sverige!

Pääsimme irtautumaan remontin keskeltä viikoksi Miehen

sukulaisten hoiviin Ruotsiin.

Näimme etelä-Ruotsia edestakas suhatessamme 

paljon kauniita vanhoja taloja,

joista oli pidetty hyvää huolta.

Myös pihat olivat Ruotsissa huomattavasti siistimpiä kuin Suomessa

eikä pihoissa ollut minkäänlaisia peittäviä pensasaitoja,

vaan ohiajaessa koko pihapiiri oli näytillä jokaiselle.

Ja lähes jokaisella on robottiruohonleikkuri.

Mäkin haluun!! 

Tässä muutama maistiainen teillekin.

 

 Matkan jälkeen saimme innokkaasti odottamamme perheenjäsenen,

joka sai nimekseen Serafina.

I love kitty!

Uudessa kodissa ollaan!

Pahoittelen julkaisujeni vähyyttä.

Ennen muuttoa tehtiin niin pitkää päivää,

että voimavaroja ei ollut mihinkään ylimääräiseen.

Osui koulujen kevätjuhlat suun muutkin vielä juuri ennen muuttoa.

Meidän molemmat autotkin hajosivat toinen kuukausi ennen muuttoa ja

toinen 3 päivää ennen muuttoa. Uuden hankkiminen siihen liittyvine kommelluksineen vei

oman aikansa ja toi oman stressinsä. Ne jätän mielelläni unholaan :)

Valmiiksi, tai lähes valmiiksi, saimme vain yhden makuuhuoneen ja olohuoneen.






Olohuoneesta tuli kauniin harmoninen. Ennen kuin muutimme sisään.
Nyt lattia on likainen, pienin paikoin lähtenyt (ilmeisesti huuhtelin kidesoodan maalin
alta huonosti, vaikka huuhtelinkin moneen kertaan), täynnä tavaraa lattiasta kattoon.
Mutta kaksi päivää sain nauttia tästä näkymästä.
Tai olisin nauttinut, jos en olisi ollut pakkaamassa.
Tämä huone olisi kauneimmillaan juuri näin. Tyhjänä.
Sääli.

 



 Katto on maalattu kahteen kertaan liitumaalilla.
Seinässä on maali, johon on sekoitettu Uulan valkoista Intoa,
 Jean DÁrc Livingin Wintage Paintia sävyjä Dusty Pink ja Warm Latte.
Vanha maastonvihreä tapetti peittyi yhdellä kerroksella maalia.
Lattiassa on Virtasen Porstua lattiamaali ja sävynä Uulan Pellava. Lattian väri valittiin
meidän kultaisen noutajan karvojen sävyn mukaan :)


Pönttöuunin väri on vielä mietinnässä. Tyhjässä huoneessa se olisi kaunis tuollaisenaan,
mutta ei kalustettuna. Todennäköisesti päädyn vaalean
harmaaseen tai valkoiseen. Jos sinulla on ideoita sen suhteen, niin kerro!

 

Pojan huoneeseen maalattiin punainen lattia.
Maalina on Tikkurilan Permo ja sävynä Tikkurilan lattiamaali 2104.
Hain puhtaampaa punaista, tämä taittaa ruskeaan,
mutta nuori kelpuutti tämänkin.

Seinissä on kaksi kerrosta 12 mm puukuitulevyä ja uusi pinkopahvi.
Seinät maalattiin valkoisella Uulan Into sisustusmaalilla.
Kaksi ensimmäistä kerrosta ei peittänyt ollenkaan.
Kävin sitten ostamassa Uulan Into sisäpohjamaalia ja kerros sitä
muutti tilannetta merkittävästi. Siihen vielä kerros sisustusmaalia
ja seinä oli valmis. Uusi lattia sopii yllättäen takkaan.
Takka tosin on saanut purkutuomion, se ei varastoi lämpöä ollenkaan
ja on muutenkin hieman erikoinen tapaus sisältä.
Mutta toimii vielä ja palvelee toistaiseksi.

Apuja loppuremontiin, pakkaamiseen, muuttoon ja siivoamiseen saimme todella

monelta ystävältä. Ei voi olla kuin kiitollinen. Ilman heitä emme olisi

selvinneet.

Kohta meillä on vessa.

Mies on viime päivät tehnyt kylpyhuonetta.

Putkimies tulee tällä viikolla, joten melko valmista pitää olla.
Pitäisi tehdä monia muitakin valmisteluja sitä ennen,
näistä osa oli minun kontollani.
Mutta minä olen täystyöllistetty oksentelevien lasten kanssa.
Mutta minkäs teet. Mikäs sen mukavampaa, heh.
Byää.

 Tässä esimakua tulevasta kylppäristä.
Laatat ostettiin halvalla jonkun varastosta.
Ja eivät muuten olleet kaikki samanvärisiä.
Toivotaan ettei kukaan huomaa.
Mustat mattalaatat on Starkilta.

Paniikkia pukkaa

On tämä aikamoista. Muuttoon on 2,5 viikkoa aikaa ja meidän molempien pitäisi

painaa pitkää päivää, jäin itsekin sitä varten päivätöistä pois.

Mutta minua on piinannut kohta kolmen kuukauden ajan ajoittainen 

pahoinvointi ja päänsärky.

Nyt kun on se on jotenkin kurissa lääkkeillä,

niin eikös perheessä jyllää vatsatauti. Ja vielä niin, että yhden tullessa 

terveeksi sairastuu toinen.

Ei kai sitä voi kuin yrittää luottaa,

että Isän kädessä tässä ollaan ja kai hällä on narut käsissään...
Vai mitäs naruja tuolla lattialla on?

Tässä hieman realitykuvia viikon takaa. Osa saatu jo siivottua.

Nyt ei ihan hirveesti naurata, mutta ehkä sitten jälkikäteen...

Perinnemaali: liitumaali eli liimamaali

Olen tutustunut pikkuhiljaa perinnemaaleihin. 

Perinnemaaleja käytettiin etenkin 1900-luvun alkupuolella,

jolloin maalit sekoitettiin itse. 

Tällaiset maalit ovat hengittäviä. 

Osa on vesiliukoisia, osa ei.

Tietoa näistä olen kerännyt netistä ja erilaisista julkaisuista ja kirjoista.
Ihan aloittelija olen näiden kanssa,
mutta ajattelin nyt kuitenkin jakaa edes tämän pikkuisen kokemukseni kanssanne.

Perinnemaaleja pystyy myös modifioimaan monella tapaa ja
ohjeita samalle maalille on useita.

Aloitan tämän sarjani liimamaalista eli liitumaalista.
Päivittelen tätä tekstiäni sitä mukaa, kun kokemusta ja tietoa karttuu.

Liimamaalin ominaisuudet:

- täysmatta, valkoinen hengittävä maalipinta

- ei kestä pesua eikä koskettelua

- käyttökohteita katto ja paneeliseinien yläosat
-maalin riittoisuus 10-12 neliötä/litra

Päätin kokeilla tätä maalia ensimmäiseksi ruokailutilan kattoon.
Meillä on maalattavia pintoja niin paljon,
että nämä itse tehdyt maalit tulevat kivan edullisiksi.
Nykymaaleihin tottuneena tuntuu uskomattomalta sekoitella
maali itse ja aikaisemmin se ei olisi tullut mieleenkään,
mutta iloitsen tästä uusien asioiden löytämisestä.

Liimamaali pitäisi laittaa mahdollisimman puhtaalle ja mieluiten
 maalaamattomalle puupinnalle.
En muistanut tätä siinä vaiheessa, kun aloitin ruokailutilan kattoa
maalaamaan. Siellä nimittäin on todennäköisesti pintana lateksimaali,
missä liimamaali ei pysy. Mutta minä nyt en kovinkaan usein osaa
noudattaa sääntöjä ja reseptejä kovin tarkasti.
On kivempi kokeilla.
Katon vanha maalipinta oli pitkälle rapisemassa, joten irtoava maali harjattiin
laitteeseen kiinnitettävällä pyöreällä messinkiharjalla pois
ja samalla koko maalipinta karheni.

Reseptejä on useita, kerron tässä muutaman
virallisen ohjeen vielä ennen kuin kerron miten itse sovelsin.


Liimamaalin resepti 1:

2 dl liitujauho

1,5 dl vettä 

1/4 puusepän liimaa (luuliimaa)

1. Peitä liitujauho vedellä.Sekoita hyvin ja anna vettyä yön yli.
2. Lisää liima.
Mikäli teet pohjamaalin öljyvärimaalaukseen, niin korvaa liitu titaanivalkoisella.



Liimamaalin resepti  2: 
10 kg liitu ja
5 litraa vettä
200g vanhan ajan tapettiliisteriä eli
metyyliselluloosaa ja 4-5 litraa vettä

1. toimi liitujauhon suhteen samalla tavalla kuin edellä.
2. Tee liisteri ja anna senkin turvota yön yli.
3. Sekoita kaikki yhteen.



Liimaliitumaali, oma resepti

Liitujauhetta ja vettä
Vanhan ajan tapettiliisterijauhetta ja vettä
Luuliimahelmiä + vettä
Titaanivalkoista
Sinkkivalkoista

1. Peitä liitujauho vedellä ja sekoita hyvin. Anna seistä yön yli ja liidun painua pohjaan.
2. Laita liimahelmet yön ajaksi reiluun vesimäärään turpoamaan
3. Valmista liisteri pakkauksen ohjeen mukaan
4.Aamulla kaada ylimääräinen vesi liidun joukosta pois niin, että vain pohjaan painunut sakka jää.
5. Sekoita kaikki aineet keskenään (myös valkoiset väriaineet). Jos on liian paksua, niin ohenna vedellä, kunnes on maalin tuntuista.

Liisteri  muutti litkun kivasti maalin tuntuiseksi verrattuna siihen, että käytin pelkkää luuliimaa. Luuliima tuo siihen kuitenkin hieman parempaa pitoa, minkä toivon auttavan siinä, että maali pysyy katossa. 1-2 vuoden sisään se on nähtävissä, nyt näyttää hyvältä. Kaunein katto, minkä olen koskaan nähnyt.





Tässä ensimmäistä maalikerrosta. En tajunnut kaataa liidun joukosta
ylimääräistä vettä pois ja maali oli aivan liian laihaa.
Tässä ei myöskään ollut liisteriä joukossa.
Maali on märkänä beigenharmaata, mutta kuivuu
valkoiseksi ja mattapintaiseksi.

Tässä pinta valmiina. Maalattava pinta oli todella epätasainen, kun sieltä täältä oli
maalipinta lohkeillut. Mutta liitumaali oli sen verran paksua, että tasoitti
kivasti kaikki epätasaisuudet piiloon. Lopputulos on todella kaunis.
Kunpa vaan kestäisi!!

Ruokailutilan seinät

Ruokailutilan alaosaan laitoimme helmipaneelia.
Mitäs muutakaan (naurava hymiö)?

Jostain löytyi Uulan kalustemaalia, mitä väittävät hengittäväksi

(mitä kyllä epäilen, koska maali oli vesiliukoista).

Maalasin nyt kuitenkin paneelit sillä. 

Paneeli tuli hieman liian korkealle, 

olisin toivonut, että se olisi listan kanssa tullut samalle korkeudelle

kuin tuo ylempi ikkunan poikkipuu. 

Nyt se on muutaman sentin liian ylhäällä ottaen huomioon, että lista vielä puuttuu. 

Mutta muuten on hyvin tehty ja kaunis paneeli. 

Tuon hirsiseinän piti jäädä kokonaan näkyviin,

mutta alaosa on niin ruma, että täytyy jatkaa paneelia siihenkin.
Kattellaan tätä nyt pari vuotta, ei ole ykkösenä rempassa.
Kympin joukossa kuitenkin :)
 

 

 .  

Pinkopahvien alta keittiön ja ruokailutilan välisestä seinästä löytyi 

 kosteusvaurio toiseksi ylimmästä hirrestä.

En ymmärrä miten tähän kohtaan on koko seinän matkalta päässyt kosteutta?

Ulkoseinän hirressä ei ainakaan sisäpuolella ole tässä kohtaa 

pehmennyttä puuta.

Onko joku heittänyt vedet aina tuonne katonrajaan? 

Superkorkea tiskipöytä (huono) ?

Mä en oikeesti keksi mitään syytä.

Jos vesi tulisi ulkoa, niin ulkoseinässä pitäisi olla vaurio.

Auttakee nyt mua viisaammat ratkaiseen tämä!

Piti sitten repiä pinkkareita pois toiseltakin seinältä,
jotta voin tarkastaa niiden kunnon. 

Vai voisiko hirren päässä sittenkin olla vauriota ulkopuolella?
Ulkoverhousta emme lähde nyt purkamaan.

Jotenkin sen veden on kuitenkin jostain täytynyt tulla.

 Keittiön pinkopahvin alta löytyi tummanruskea tapetti.

Valitettavasti rikkinäisenä.
Olisi kyllä liian tumma makuuni.
Onneksi siis rikkinäisenä.

Mutta kaunis on.

Ruokailutilan lattia

Kylläpä aika rientää!

Muuttoon on enää kuusi viikkoa aikaa,

ja tekemistä ihan hirveän paljon.
Liian paljon.
Kammottavan paljon.
Mies on jo saanut sormensa kuntoon ja tekee talolla minkä kerkee,
mutta väkisinkin välillä on kaikkea muutakin hidastetta.
Minä olen viime ajat ollut lähinnä meidän tulevan ruokailutilan kimpussa.

Lattiasta olen irroittanut muovimatton ja osittain saatu jo sen maton liimatkin
lattiasta irti.  On niin hidasta hommaa, että ostaisimme uudet ohuet laudat
vanhan lattian päälle, jos talous antaisi myöten. Mutta ei nyt anna.

Muovimatto pitää raaputella pääosin pienenä silppuna pois.

Tuo tummempi kohta, mitä lattia on pääosin, on muovimaton liimaa ja alaosaa.

 

 Tässä kohdin harmaa lautalattia jo pilkistää alta. Muovimaton alla on vielä 

tasoitekerros, mikä pitää rapsuttaa pois. 

TUSKAISEN hidasta.

 

Muovitetun kynnyksen alta paljastaui näin kaunis kynnys.