keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Arjen apuvälineet vauvan kanssa



Arki on aikamoista autolla suhaamista.
Asumme maalla, mihin on huonot bussiyhteydet.
Lapsemme eivät kuulu koulukyydityksen piiriin,
koska he käyvät yksityistä koulua.
Minä siis kyyditsen aamuisin 2-3 lasta kouluun, 
yhden heistä Tampereen keskustan lukioon.
Iltapäivästä hakureissuja on 1-3. 
Autossa tulee istuttua siis jokunen tovi,
mutta en koe sitä kuormittavaksi.
Kuopus yleensä nukkuu, hyvä musiikki soi ja nautin ajaessani kupillisen 
lähikaupan lattea.
Aamun odotetuin hetki onkin se,
kun ajan kupillisen kanssa kotiin lasten mentyä kouluun.
Matka kotiimme on myös erityisen kaunis pala suomalaista 
maalaismaisemaa.

Varustauduin tähän edestakaisin ajamiseen vauvan kanssa hankkimalla 
hänelle jo odotusaikana kauniin ja käytännöllisen 
turvaistuimeen sopivan lämpöpussin.
Tämä olikin suurin uusi hankintamme pienokaiselle.
Mutta minua esteetikkoa tämä babypinkin värinen pussi
ilahduttaa päivittäin. 
Ja itseasiassa pussin sisäosa on niin ihanan
pehmeää, että irrotan päälliosan joka ilta sänkyyn lakanan päälle.
Tämä neljäs lapsi on ensimmäinen lapsistani,
joka suostuu nukkumaan öisin myös omassa sängyssään. 
Liekö syynä siihen tuo pehmeä alusta, 
pesämäinen sänky vai siunaus,
eipä siitä selvää ota.





Neulekankainen Baby´s onlyn lämpöpussi on erityisen kaunis. 




Vuokrasimme kuopuksellemme ensisängyn käyttöön ensimmäisten 
kuukausien ajaksi. Yläkerran remontin odottaessa vuoroaan asumme melko tiiviisti,
joten isolle pinnasängylle ei ole tilaa.
Pyörillä kulkeva sänky on osoittautunut juuri niin käteväksi kuin oletinkin. 
Päiväunia vauva ei suostu siinä kovinkaan hyvin nukkumaan, 
päivisin käytön sitä tarvittaessa sitterinä,
jolloin tuen vauvan siihen puoliistuvaan asentoon kahden tyynyn avulla. 
Näin vauva pystyy paremmin seuraamaan mitä ympärillä touhutaan, 
varsinaisessa sitterissä hän ei viihty. Lattian rajassa on myöskin ollut liian kylmä hänelle
tämän talven paukkupakkasten vuoksi.



Sänky on  vuokrattu Vaavi Oy:ltä. Hinta noin 90e/4 kuukautta postimaksuineen.



Suurin helpotus arkeen on ollut kantoliina. Tyttö nukkui ensimmäisen
elinkuukautensa vain pikkupätkiä päivisin,
mutta elämämme mullistui kantoliinan myötä. Edelliset lapseni eivät siinä viihtyneet,
mutta kuopus vetelee siinä välillä lähes neljän tunnin päiväunia.
Ja minulla on kädet vapaana touhuta jotain muuta. 
Rohkaisen jokaista kokeilemaan.







2 kommenttia:

  1. Onnea. Kiva kuulla mitä on tapahtunut. Onko kuopus ensimmäinen tyttö perheessä vai ovatko muut lapsetkin tyttöjä?

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista