Armola

Hip ja hei!
Nyt vihdoinkin taloprojektimme on nytkähtämässä eteenpäin
vähän vauhdikkaammin.
Mieheni päätyi lopulta irtisanomaan itsensä,
kun vuorotteluvapaata ei myönnetty,
ja keskittyä nyt tähän talovanhukseemme joksikin aikaa.
Hällä on jo vuosia ollut haaveena jatko-opinnot,
joten samalla ovi sinne suuntaan voi nyt aueta.

On ollut vähän turhauttavakin kulunut puolivuotinen,
kun viikossa on päästy vain muutama tunti talolle työskentelemään,
viime aikoina ei sitäkään.
Toki siihen nähden sinänsä saatu paljon aikaiseksi,
mutta muuttaminen taloon on tuntunut vain kaukaiselta haaveelta.
Meillä on monta lasta ja kaikkea muutakin elämään,
niin kuin nyt tietysti jokaisella,
mutta tämä on meille ainoa sopiva ratkaisu.
Emme olleet valmiita siihen, että vuoden ajan kaikki illat olisimme
erossa  toisistamme ja mies perheestään,
kun hän painaa työmaalla.
Elämän on liian lyhyt eikä sen kestosta voi tietää,
on yritettävä päivittäin elää omien arvojensa mukaan.

Olemme päättäneet nimetä tilamme uudelleen. 

Virallista nimeä emme muuta, koska tiekin on nimetty 

tilamme mukaan. Mutta meille talon nimi muuttuu.

Siitä tulee Armola.

Armola nimenä kuvastaa sitä,

 miten Jumala on ollut meille armollinen tämän talon muodossa.

Emme olisi ikinä uskoneet saavamme omaa taloa,

ja vieläpä näin ainutlaatuista.

Olemme kokeneet Jumalan armoa myös 

taloon liittyvissä muissa asioissa,
taloudellinen puoli mukaan lukien.

Toivon, että tulevassa kodissamme vallitsisi

myös armollisuuden ilmapiiri,

jonka jokainen talossa vieraileva voisi kokea.


Toivottavasti nyt sitten jatkossa on enemmän aihetta päivityksiin.
Tavoitteemme on päästä muuttamaan elokuussa,
saas nähdä miten käy :)


Tähän loppuun vielä ihana Johanna Kurkelan
rakkauslaulu, minkä mieheni oli valinnut yhdeksi kappaleistaan,
jotka minulle nelikymppisilläni maaliskussa esitti.

Johanna Kurkela: rakkauslaulu