Talon historiaa selviää

Tämä ja eilinen päivä on ollut niin informatiivista,

että kaiken sulattelemiseen ja edes toisillemme kertomiseen menee aikaa.

Eilen saimme talon avaimen käyttöömme, 

vaikka varsinaiset kaupat allekirjoitetaan vasta parin viikon kuluttua. 

Tapasimme eilen talon edesmenneen omistajan pojan,

joka osasi pientä lisätietoa antaa talosta.

Illalla vielä ystävät poikkesivat talolle.

Tänään mieheni heräsi aikaisin lähteäkseen tonttia raivaamaan.

Minun ja lasten herätessä oli hän jo pari tuntia siellä touhunnut.
Hän oli hangannut ulkoportaat sammaleesta.

Suulin päästä hän löysi villiintynyttä mustaherukkaa,
raivasi ympäristöä vapaaksi.

Niityltä löytyi kaksi omenapuuta, toinen talviomanapuu.

Talolle piipahti myös edesmenneen omistajan sisko,

joka kertoi miehelleni talon historiaa,
näytti yhden rajatolpan paikan ym.
Niityltä hän näytti sinne 40-luvulla istutetun
harvinaisen karviaismarjapensaan,
joka tekee karvaisia marjoja (nyt marjoja ei ollut).
Hän myös näytti missä talollamme on ollut venepaikka ja
saamme pitää itsellämme siellä olevan soutuveneen.
Jei!

Tilalla on myös kaivo, jonka vesikorkeuteen on about 6 metriä
eikä ole tietoa kuinka paljon siellä on vettä.
Tähän voimme asentaa pumpun ja kastella tällä vedellä puutarhaa,
kuulostaa aivan ihanalta.
Mieheni ryhtyi väsäämään kaivolle kiireesti
uutta kantta, sillä kansi oli aivan laho ja paikka lapsille
todellinen kuolemanloukku. Hirvittää ajatellakin.
Mietin pitäisikö siihen tehdä romanttinen korkea
kaivonreunus katoksineen ja päälle lukittava luukku.
Sellainen mikä satukirjoissa on toivomuslähteenä.
Tämä sopisi hyvin tulevaan unelmieni puutarhaan...
Mieheni suunnitelma taitaa olla hieman käytännöllisempi.

Mieheni oli myös yhteydessä edesmenneen omistajan Lapissa asuvaan veljeen,
joka oli perillä talon rakennusteknisistä ratkaisuista.
Hän auliisti kertoi näistä ja muutenkin opasti talon
remontointiin liittyvissä asioissa.
Kynä sauhusi ja paperia kului tunnin verran mieheni keskustellessa hänen kanssaan.

Saimme tietää, että talossa on hyvä porakaivo
ja että meidän pitää 2-3 kertaa juoksuttaa sitä niin tyhjilleen kuin mahdollista,
tämän jälkeen veden pitäisi olla käyttökuntoista.
Testaamme veden laadun vielä ennen kuin otamme sen käyttöön.
Talossa on myös toimiva viemärikaivo.
Meillä olisi iso imeyttämö tarjolla käytettynä edullisesti,
joten luultavasti päivitämme viemäröintijärjestelmää sen verran,
tuleehan se pakolliseksikin parin vuoden kuluttua.
Toisaalta, jos nykyinen systeemi ON laillinen ja meille riittävän kokoinen,
niin ei sitä kannata vaihtaa. Asia on vielä selvittelyjen alla,
ja kommentoida saa, kellä viisautta on meitä amatöörejä enemmän.

Tuntuu kyllä (taas) niin ihmeelliseltä, että talossa on porakaivo ja viemärit valmiina.
Me varauduimme siihen, että nämä kaikki joudumme uudelleen alusta rakentamaan.
Uni ei meinaa iltaisin tulla, kun aivot sulattelevat kaikkea tapahtunutta.
Kuusi päivää sitten kävimme esittelyssä,
ja nyt meillä on käytännössä jo oma talo,
minkä historiaan ja ihmisiin ja naapureihinkin olemme ehtineet jo tutustua.

Pahoittelen, että tekstiä on näin paljon ja kuvia vielä näin vähän.
En ole juuri ehtinyt talollamme kuvailemaan ja niin hirveästi on tapahtunut,
että haluan laittaa sitä meille tähän päiväkirjamaisesti ylös.